(Julkaistu 15.11.2024)
Tervehdys Lapin amkissa opiskelevat! Täällä kirjoittelee jo Lapin amkista valmistunut sekä eläköitynyt ROTKO alumni. Haluaisin tulla kertomaan teille lyhyen blogin muodossa omista kokemuksistani ROTKOssa. Mitä ajattelin ennen hakua, miten koin aikani hallituksessa sekä mitä hyötyä hallitustoiminnasta on ollut minulle.
Aloitetaan ajasta ennen ROTKOa. Olin aloittanut opintoni syksyllä 2018 ja muuttanut Rovaniemelle toiselta puolelta Suomea. Olin löytänyt opiskelutovereista uusia ystäviä, mutta ehkä jollain tapaa etsin vielä paikkaani opiskelijayhteisössä. Olen aina tykännyt muiden auttamisesta ja yhteisen hyvän eteen työskentelystä. Ensin vastaani tuli edustajistovaalit, kiinnostuin niistä, lähdin ehdolle ja pääsinkin läpi. Myöhemmin aukesi hallitushaku ja en ihan täysin ollut perillä mikä juttu tälläinen on. ROTKO oli itselle lähinnä tuttu ensimmäisiltä viikoilta Kuksajaisten rastilta ja opiskelijakortin olin hakenut toimistolta. Muuta kontaktia opiskelijakuntaan ei ollut ennen tätä.
Hallitushommat kuulosti kuitenkin houkuttelevilta ja ajattelin, että voishan sitä kokeilla hakea. Eihän se oo sanottu, että välttämättä ekalla kerralla pääsis ja olenhan vasta fuksi. Tuli edustajiston järjestäytymiskokouksen aika ja ”vaalipaneelin”. Voi pojat miten siellä täristiin rivissä kuin haavan lehti. Yritin räpiköidä sen ”tentin” läpi vaikkei mulla oikeasti ollut mitään hajua mistään, eihän toiminta edes ollut mulle tuttua entuudestaan. Sitten tuli äänestyksen tulos ja mut valittiinkin hallitukseen, ehkä säälistä. Olin sen verran reppanen oloinen. 😀 Tässä kohtaa pieni lisäys, ettei edustajiston kysymyksiä tarvi oikeasti jännittää tai jättää hakematta sen takia.
Ensimmäisessä perehdytyksessä koin jonkun wau-efektin, vanhemmat opiskelijat oli tosi siistejä ja niin asiantuntevia. Ajattelin, että jos saan palaakaan tuosta niin oon onnellinen. Ja se yhteisöllisyys porukan sisällä. Olin onnellinen kun ajattelin, että pian olen osa sitä. Vaikea selittää tarkasti, mutta vaikutuin. Ensimmäiset kaksi vuotta toimin tapahtumavastaavana. Tai ekana vuonna kovasti yritin, mutta ehkä se oli enemmän sellaista käsipohjassa uintia, melkosta räpiköintiä. Älkää ymmärtäkö väärin, vuodessakin voi saada vaikka mitä aikaseksi. Mulla jäi kuitenkin sellainen tunne, että nyt kun on päässyt vauhtiin niin seuraava vuosi menisi paremmin. Niinhän se menikin, tavallaan.. Siinä vuodessa oli omat haasteensa mm. yksi pandemia. No siitä ei tarvitse puhua sen enempää, mutta mainitsemisen arvoisena meidän reagointinopeaus tilanteeseen. Toimitettiin ruoka-apupaketteja opiskelijoiden kotiovelle ja koitettiin pitää korkeakouluyhteisöä hengissä verkon yli erilaisilla tapahtumilla. Siinä ainakin oppi nopeasti ihan uusia taitoja kun hypättiin yhdessä pää edellä kohti tuntematonta.
Huh kuinkahan pitkä tästä blogista tulee jos kerron näin yksityiskohtaisesti. Tässä kohtaa sellainen tieto, että viihdyin hallituksessa neljä vuotta. 😀 No ehkä nyt vähän tiivistetään jos joku jaksaisi tämän lukea.
Kahden vuoden jälkeen halusin kehittyä lisää, oppia uutta ja päästä enemmän verkostoitumaan koko Suomen opiskelijakuntiin. Niin päädyin hakemaan hallituksen puheenjohtajuutta. Mut valittiin ja pääsinkin leadaamaan kaksi upeaa hallitusvuotta. Valitsen tarkoituksella sanan leader, koska sellaiseksi itseni koin. Olin näyttämässä suuntaa enkä vain huutelemassa norsunluutornista. Noina vuosina ROTKO oli vähän pakonkin edessä uudistumassa. Niin sitä sitten painettiin duunia uudistuksen eteen ja meillä oli hallituksissa hyvä yhteishenki.
Nostan muutaman muiston noilta vuosilta. Kuvattiin videota Lapin amkin avajaisiin jokaisesta kampuskaupungista ja sillä reissulla sattui ja tapahtui. Avajaisviikko itsessään oli raskas itse kullekkin, yhtenä aamuna keräilin hallituksen kasaan, kun yksi oli edellisen illan tapahtuman päätteeksi nukahtanut suihkun lattialle ja toinen päässyt lepuuttamaan silmiään valtion hotelliin. Tätä ei kannata tehdä perässä, mutta hauska muisto kuitenkin. Vielä yhtenä nostona ensimmäisen hankkeen läpimeno, se oli huikeeta!
Siitä tärisevästä reppanasta edustajiston vaalipaneelissa ollaan tultu siihen pisteeseen, jossa olen päässyt puhumaan isoille saleille. Nykyään koen olevani vakuuttava puhuja ja omaavani ihan ok esiintymistaidot.
(Eri vuosien hallitustoimijoita ja ROTKOn henkilökuntaa yhdessä Lapin AMKin rehtorin kanssa ROTKOn 10v-vuosijuhlissa)
Nyt omista aktiivivuosista tulee kaksi vuotta ja jäljelle on jäänyt valtavasti tietotaitoa, verkostoja ja ennen kaikkea ystäviä. Vaikka porukka on levinnyt (tai olen itse se levinnyt) ympäri Suomea on silti mahtava huomata kuinka yhteydet säilyy. Noh vaikka ystävyydet onkin tärkeitä tämä ei ollut se pointti miksi halusin teille tarinani kertoa. Haluan tähdentää teille miten tärkeitä oppeja ROTKOsta voi oikeasti saada.
Valmistuttuani työllistyin nopeasti ja olen päässyt konkreettisesti hyödyntämään työssäni niitä taitoja, joita ROTKO on minulle opettanut. Näistä muutamana esimerkkinä tapahtumien konseptointi, toimintakertomuksen kirjoittaminen sekä esiintymistaidot. ROTKO ei siis ole opiskelijoiden hassuttelukerho vaan siellä ihan oikeasti oppii tärkeitä taitoja samalla kun tehdään töitä paremman opiskelijayhteisön eteen.
Ei sitä hauskuutta tietenkään kokonaan unohdeta. Yhdessä ja hyvällä mielellä hommat toimii sulavasti.
Jos sinä lukija sait edes pienen kipinän niin hae! Mie voin ainakin suositella!
-Julia
***
ROTKOn hallitushaku on auki 27.11.2024 klo 12:00 asti. Lue lisää ja hae mukaan: